Suomen kannabisyhdistys				Tiedote
sky@sky.org					28.3.1999
http://www.sky.org				Julkaisuvapaa heti
Piikkilankalogo

Tero Nieminen kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle

Tero Nieminen on kannellut tuomiostaan Helsingin käräjäoikeudessa 20.4.1998 sekä syyttäjien, tuomioistuimen sekä poliisien toiminnasta tapauksessa, joka käynnistyi Tero Niemisen esiintymisestä TV1:n A- studio-ohjelmassa heinäkuun lopussa 1997.

Kantelun ensisijaisena tarkoituksena on selvittää miksi poliisit, syyttäjät ja tuomioistuin eivät noudata rikoslain 50 luvun 7 §:ää. Tämän lainkohdan mukaan huumausaineen käytöstä ja siihen liittyvästä toiminnasta ei pitäisi syyttää tai rangaistus pitäisi jättää tuomitsematta.

Kantelussaan Tero Nieminen kertoo käyttäneensä Suomen perustuslaissa mainittua sananvapauttaan tuomalla julkiseen keskusteluun kannabiksen kohtuukäyttäjän näkökulman. Tämä näkökulma on julkisuudessa usein sivuutettu. Siitä huolimatta ohjelma käynnisti prosesseja, joiden lainmukaisuutta Tero Nieminen pitää vähintään kyseenalaisina. Tero Nieminen tuo esille lainkohtina, joita rikottiin, Rikoslain 3 luvun 5 §:n ja Rikoslain 50 luvun 7 §:n.

Rikoslain 3 luvun 5 §:n mukaan: "Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, milloin: 1) rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä koko- naisuutena arvostellen vähäisenä; 2) rikosta on tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä pidettävä anteeksiannettavana; 3) rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi tai sen selvittämisen edistämiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat; taikka 4) rikos ei rikosten yhtymistä koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään."

Rikoslain 50 luvun 7 §:n mukaan: "Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta voidaan sen lisäksi, mitä rikoslain voimaanpanemisesta annetussa asetuksessa tai tässä laissa säädetään, jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jollei teko olosuhteet huomioon ottaen ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Syyte voidaan myös jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa sosiaali- ja terveysviranomaisen hyväksymään hoitoon."

Tämän lainkohdan perusteluissa todetaan, että vaikka em. rikoslain 3 luvun 5 §:ää voidaan soveltaa myös huumausainerikoksiin, ja jo vanhan v. 1972 voimaan tulleen lain perusteella syyttäjillä ja tuomioistuimilla olisi ollut riittävät valtuudet toimenpiteistä luopumiseen. Näitä valtuuksia ei kuitenkaan ole paljon käytetty. Päinvastoin, se on ollut harvinaista. Perusteluissa todetaan, että lain tarkoituksena on, että pelkän käytön tapauksissa syyttämättä ja tuomitsematta jättämistä sovellettaisiin, jollei sitä vastaan ole painavia syitä. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, lakiin otettiin erityinen säännös toimenpiteistä luopumisesta.

Lain perusteluissa esitetään perustilanteeksi, jossa toimenpiteistä tulisi luopua, tapaus, jossa aikuinen yksin kotonaan käyttää itse hankkimiaan tai valmistamiaan huumeita. Myös muutaman vakiokäyttäjän yhteinen käyttö kotioloissa olisi usein rinnastettavissa yksinkäyttöön. Jos taas huumeita käytetään julkisesti tavalla, joka on omiaan johdattamaan muitakin käyttämään niitä, esimerkiksi musiikkijuhlilla tai televisiolähetyksessä, tapausta ei yleensä voitaisi jättää syyttämättä tai tuomitsematta.

Tero Nieminen toteaa kantelussaa, että mainituista lainkohdista huolimatta syyttäjät syyttivät ja tuomioistuin tuomitsi. Missään vaiheessa ei esitetty mitään painavia syitä, jonka takia prosessi olisi ollut oikeutettu. Myöskään TV-ohjelmassa ei kuvattu kannabiksenkäyttöä eikä sitä tapahtunut kuvausten aikana.

Tältä osin Tero Nieminen pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, miksi syyttäjät syyttivät, miksi syyttäjät pitävät "yleistä oikeuskäytäntöä" lain yläpuolella, miksi tuomioistuin tuomitsi, miksi tuomioistuin pitää "yleistä oikeuskäytäntöä" lain yläpuolella ja kuka on vastuussa "yleisestä oikeuskäytännöstä"?