DER SPIEGEL: Paine laillistamisen puolesta kasvaa Saksassa

Kimmo Wilska

Saksalainen viikkolehti Der Spiegel julkaisi elokuussa laajan artikkelin, missä kerrotaan kieltolakipolitiikan lähes täydestä epäonnistumisesta päihdekysymyksissä. Lehden mukaan "pelkästään vanhassa Liittotasavallassa yli 2000 huumepoliisia pidättävät lähes 250 huumerikollista joka päivä, 15 tonnia huumeita takavarikoitiin viime vuonna. Tämä ei kuitenkaan ole auttanut ketään. On aina vain enemmän riippuvaisia, enemmän huumeita - ja yhä enemmän kuolleita - viime vuonna 2125, heinäkuun 1992 loppuun mennessä oli jo 1180." Monet viranomaisetkin ovat jo myöntäneet nykyisen politiikan epäonnistuneen. "'Laillistaminen', mikä oli aikaisemmin vasemmistolaisten järjestelmänmuuttajien provosoiva iskulause, on muuttunut vakavaksi teemaksi liittotasavallan sisäpolitiikassa. Saksassa, kuten muissakin Euroopan maissa, puhuvat riippuuvuusasiantuntijat huumeiden vapauttamisesta tapana romuttaa tappava musta pörssi, sekä lievittää narkomaanien kärsimyksiä."

Lehden haastattelema dortmundilainen poliisipäällikkö Wolfgang Schultz vaatii sekä hasiksen, että kovien huumeiden - myös heroiinin laillistamista. "Kolleegat kokevat päivittäin, etteivät heidän ponnistelunsa ja onnistumisensa johda mihinkään," sanoo Schultz, jonka Bonnissa toimiva kolleega Michael Kniesel toteaa, että poliisin kannalta olisi valtion huumepolitiikan liberalisointi kannattavaa. Myös yhä useammat saksalaislääkärit kannattavat liberaalimpaa päihdepolitiikkaa: konservatiivisen Hartmannbund-järjestön Hampurissa teettämän kyselyn mukaan, yli puolet n. 2000 vastanneesta lääkäristä kannatti ajatusta kovien huumeiden valtiollisesta jakelusta. Elokuussa taas Berliinin lääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Ellis Huber peräänkuulutti kannabiksen vapauttamista, koska se on "vähemmän haitallista kuin alkoholi tai tupakka."

Frankfurtin julistus

Poliittisella puolella erityisesti sosialidemokraattien hallitsemissa osavaltioissa on kasvavaa painetta päihdepolitiikan uudelleenarvointiin. Saarin osavaltion sisäministeri Vriedel Läpple "suhtautuu positiivisesti" mietojen huumeiden dekriminalisointiin. Lehti toteaa, että jo v. 1990 julkaistussa haastattelussa (Spiegel 41/ 1990) Hampurin pormestari sanoi pitävänsä "...täyttä laillistamista parempana kuin täyttä kieltoa." Hampuri, sekä 7 muuta Euroopan suurkaupunkia ovatkin allekirjoittaneet ns Frankfurtin julistuksen, missä todetaan mm. "Yritys poistaa huumeiden tarjonta ja käyttö kulttuuripiiristämme on epäonnistunut." Kristillisdemokraattien johtamissa hallituspiireissä kuitenkin uskotaan kriminalisointiin, ja pyritään ratkaisemaan ongelma USA-tyyppisellä huumetaistolla.

Der Spiegel myös havainnollistaa huumelakien valvonnan vaikeutta: varkauden uhri yleensä tekee poliisille rikosilmoituksen. Huumekauppiaan asiakas yleensä ei koe olevansa minkään rikoksen'uhri' eikä tee ilmoitusta. Käyttäjien rankaiseminen on oikeudellisesti vieläkin kummallisempaa: rikoksentekijä ja uhri ovat periaatteessa identtisiä. Ajatukseen, että huumelakien tarkoituksena on suojella päihteiden kuluttajien ohella 'yleisöä', lehti toteaa, että tämä muistutta Kolmannen Valtakunnan kansanterveysihannetta: "Ketä vastaan kansanterveyttä suojellaan? Tietenkin kansaa vastaan. Huumepolitiikan hatara oikeusperusta ei ainoastaan pakota oikeutta jatkuvasti syyttämään vääriä ihmisiä, vaan se myös herättää kysymyksen koko valtiollisen huumekiellon oikeutuksesta."

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate

Der Spiegel viittaa kahteen lübeckiläiseen tuomariin, jotka vaativat uudistuksia päihdelainsäädäntöön. "Valtion sallivuus alhoholihuumetta kohtaan (Saksassa n. 40.000 kuollutta vuosittain) ja toisaalta sen kova suhtautuminen hasiksenpolttajiin (kuolemanta pauksia ei tiedossa) rikkoo lübeckiläistuomareiden mielestä Saksan perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta."

Lehti toteaa, että päihdetabut ovat länsimaissa suuresti vaihdelleet. Britanniassa kuningas Jaakko I julisti 1600-luvulla sodan uudelta mantereelta tulevaa uutta huumetta - tupakkaa - vastaan. USA:n kieltolaki (1920-1933) taas ei auttanut ketään, paitsi Mafiaa. USA:ssa presidentti Richard Nixon aloitti 1960-luvun lopulla täysin epäonnistuneen taistelun kannabista vastaan. Der Spiegel toteaa: "Tosin poliittisesti motivoitu sota harmitonta hasista vastaan pani huumemarkkinoiden kuolettavan dynamiikan käyntiin, sekä massasiirtymisen koviin huumeisiin. Siitä alkoi huumekurjuus, joka lopulta tuli Atlantin yli Eurooppaan, ja toi mukanaan huumeparonien loistavan nousun. Enää kyse ei ole oikeudesta hyvään oloon ... vaan siitä, miten voidaan murskata rikollinen maailmaa kattava teollisuus, jonka vuosittainen liikevaihto pyörii n. 500 miljardin dollarin paikkeilla - n. neljä kertaa suurempana kuin General Motors on. Vapauttaminen voisi olla se vipu."

Hollannin hyvät kokemukset

Spiegel siteeraa amerikkalaista talousnobelistia, Milton Friedmania, jonka mielestä heroiinikauppa pitäisi ottaa pois Mafian käsistä. Friedmanin mukaan "Lailliset huumeet olisivat paljon puhtaampia, ja yliannostuksen vaara vähenisi." Lehti myös kehuu Hollannin pragmaattista päihdepolitiikkaa: "Naapurimaan joint venture ei ole ainoastaan irroittanut hasiksenpolttajat narkkarikuvioista - nuorten hasiksenkäyttäjien lukumäärä on huomattavasti laskenut. Liberalisoinnin alkaessa 70-luvulla oli 10:llä prosentilla 18-vuotiaista hollantilaisnuorista kannabiskokemuksia. Samassa ikäryhmässä on kokeilijoiden ja käyttäjien osuus laskenut kahteen prosenttiin. Itseasiassa tuskin on järkevää syytä ylläpitää suhteellisen vaarattoman hasiksen kieltoa. Tosin hamppuyrtin vapauttamisella ei voiteta paljoa. Narkkarien kurjuus ja huumekauppa riippuvat heroiinista. Vain tämän huumeen laillistamisella, joka Euroopassa vaatii eniten kuolonuhreja narkkareiden keskuudessa, on arvovaltaisten asia ntuntijoiden mukaan mahdollista taistella heroiiniin liittyvää rikollisuutta ja kurjuutta vastaan." Heroiinin rajoitettua jakelua sitä tarvitseville on ehdotettu Sveitsissä, ja tällainen kokeilu on jo käynnissä Englannissa Liverpoolin lähellä.

Laittomuus ongelma

Heroiinia on kuvattu niin hirvittävän pahaksi aineeksi, että ajatus sen osittaisestakin sallimisesta saattaa järkyttää myös monia niitä, jotka suhtautuvat kannabistuotteiden käyttöön melko asiallisesti. Tässä on tärkeää tehdä ero itse heroiinin vaikutusten ja aineen kriminalisoinnin kautta syntyneen narkkarikulttuurin välille. Yliannostukset, tautien leviäminen, ja yliannostuskuolemat johtuvat enemmänkin laittomien markkinoiden luomista käyttötavoista kuin heroiinista itsestään. Der Spiegel toteaa: "Moni lääkäri pitää heroiiniriippuvuutta suhteellisen siedettävänä riesana, kunhan hyvää ainetta ja hygieniset olot ovat taattuja. Heroiinista on myös harvoin ruumiillista haittaa. Vastoin yleistä käsitystä, ei heroinisti ole väistämättä narkkarikuolemaan tuomittu."

Ei ole uutta, että kaikkiin päihteisiin liittyy ongelmia, joita kieltolaki ei ole ratkaissut, ja tuskin ratkaiseekaan. Uskallusta ja mielikuvitusta tarvittaisiin, mutta kuten Der Spiegel toteaa artikkelinsa loppupuolella: "Virallisesti lähes kaikki Euroopan valtiot, myös Liittotasavalta, ovat useissa sopimuksissa sitoutuneet USA:n linjaan, ja velvoitettuja kaikenlaisen huumekulutuksen ankaraan rankaisemiseen."