Uutisia

"Euroopan kannabisliitto" suunnitteilla

Eri Euroopan maiden kannabiksen laillistamiseen pyrkivien yhdistysten edustajat tapasivat Amsterdamissa joulukuun alussa suunnitellakseen laajempaa yhteistyötä. Kokouksen päätteeksi ilmoitettiin, että uuden yhteistyöjärjestön "Euroopan kannabisliiton" perustava kokous pidettäisiin elokuussa. Tapaamisen yhteydessä käytiin koviakin väittelyjä: esim. Espanjan edustajat katsoivat, että laillistaminen pitäisi rajoittua kotikasvatuksen sallimiseen, kun taas Sveitsin ja Hollannin järjestöt pyrkivät lailliseen kauppaan. Konferenssin puheenjohtaja Adriaan Bronkhorst ennusti, että laillistaminen saattaa tapahtua "aikaisemmin kuin luullette". Samaan aikaan pidettiin Amsterdamissa eräänlaiset hampunkasvatusalan kaupalliset messut. Esillä oli mm. kasvatusvälineiden myyjiä sekä aatteellisia yhdistyksiä. Lisäksi paikalla pidettiin muotinäytös ja kuunneltiin musiikkia. Kasvatuskilpailussa palkittiin paras Hollannissa kasvatettu marihuana.

Gingrich hurjana

USA:n kongressin edustajainhuoneen puhemieheksi nouseva äärioikeistolainen Newt Gingrich herätti kohun joulukuun alussa väittämällä TV-haastattelussa, että n. neljännes Clintonin valkoisen talon henkilökunnasta olisi käyttänyt jotakin laitonta huumetta viime vuosina. Gingrich väitti kuulleensa asian "lainvalvontaviranomaiselta". Hän piti tietoja todisteena, "vastakulttuurin" vaikutuksesta Clintonin hallinnossa. Valkoisen talon edustaja jyrkästi kiisti väitteet. Hän totesi, että presidentin henkilökunnalle tehdään huumetestejä, ja positiivisesta näytteestä saa potkut. Gingrich itse on myöntänyt käyttäneensä kannabista nuorena: hänen mielestään se on "osoitus, että olimme elossa, ja yliopistossa siihen aikaan".

Ruotsin eurofobit myös narkofobeja

Suomen EU-kampanjassa huumekysymys oli yllättäin varsin taka-alalla. Länsinaapurissamme oli euro-huumeiden uhkaava maihinnousu yksi keskeisimpiä aiheita: kun Ruotsin television EU-kansanäänestyksen yhteydessä tekemässä vaalipaikkakyselyssä kysyttiin äänestäjiltä, mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän äänestyspäätökseensä, huumepolitiikka osoittautui kolmanneksi suosituimmaksi syyksi vastustaa EU -jäsenyyttä: kyselyn mukaan yli 57% ei-äänestäjistä mainitsivat huumepolitiikan yhdeksi syyksi vastustaa EU:ta. Huumepolitiikkaa tärkeämpiä kysymyksiä olivat ainoastaan demokratia (65%) ja kansallinen riippumattomuus (61%). Huumepolitiikkaa vähäpätöisempinä kysymyksinä pidettiin elintarvikkeiden laatua (57%), ympäristökysymystä (54%), ja sosiaaliturvaa (52%). Maatalouden tulevaisuudesta oli huolissaan 22% Ruotsin EU-vastustajista. Kyllä-äänestäjistä 24% mainitsivat huumepolitiikan yhdeksi äänestyspäätöksen syyksi.

Järki voittamassa Kolumbiassa

Viime numerossa kerroimme, että Kolumbian korkein oikeus oli päättänyt poistaa huumeiden käytön rangaistavuus. Oikeus katsoi, että käytön kriminalisointi rikkoo kansalaisvapauksia, ja päätti, että marijuanaa saisi pitää hallussa 20 grammaa, hasista 5 grammaa, ja kokaiinia 1 gramman. Silloinen presidentti, Cesar Gaviria ei hyväksynyt tätä kansalaisvapausargumenttia: hänen mielestään samoja perusteluja voitaisiin käyttää "abortin tai itsemurhan laillistamiseksi", ja hän uhkasi järjestää kansanäänestyksen, jolla päätös kumottaisiin. Kansanäänestys kuitenkin jäi elokuussa valtaan tulleen uuden presidenin Ernesto Samperin järjestettäväksi. Kansanäänestystä vastaan nousi psykiatrien, psykologien ja muiden asiantuntijoiden liike, joka piti huumeiden käyttäjien rankaisemista tehottomana keinona hoitaa huumeongelmaa. Lisäksi katsottiin, että hanke loukkasi tuomioistuimen riippumattomuutta. Marraskuussa päätettiinkin luopua kansanäänestyksestä: sen sijaan Kolumbiaan ollaan säätämässä lakia, jolla asetetaan tietyt rajat huumeiden lailliselle käytölle. Esim. opettaja ei saisi vetää heroiinipiikkiä oppilaidensa nähden, vaikka kyseessä olisikin laillinen määrä ainetta.

Brittiliberaalit: kannabis laillistettava

Britannian kolmanneksi suurin puolue, liberaalidemokraatit hyväksyivät puoluekokouksessaan syyskuussa päätöslauselman, missä vaaditaan kannabiksen dekriminalisointia. Luvuin 426-375 hyväksytyssä kannanotossa katsottiin, että kannabiksen laillistaminen antaisi poliisille mahdollisuuden keskittyä koviin aineisiin. Päätöslauselman alullepanija totesi, että Amsterdamissa kannabiksen käytön dekriminalisointi on johtanut käytön vähenemiseen. Kokouksessa myös todettiin, että useat poliisit Britanniassa ovat esittäneet samanlaisia ajatuksia. Päätöslauselmassa myös vaadittiin tehokkaampaa lainvalvontaa ja koulujen päihdevalistuksen aloittamista jo 7-vuotiaille. Suuria puolueita suosivan vaalijärjestelmän takia liberaaleilla on vain 23 edustajaa 651-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa, mutta sillä on paljon voimakkaampi edustus paikallistasolla.

Huumekansanäänestyksiä Sveitsissä

Sveitsissä on kerätty 107.000 nimeä kansalaisadressiin, jossa vaaditaan kansanäänestystä huumeiden laillistamiseksi. Maan lain mukaan, kansanäänestys on järjestettävä, jos sitä vaatii yli 100.000 kansalaista. Ehdotuksen mukaan valtio saisi monopolin kovien huumeiden tuotantoon ja jakeluun. Arvioidun vajaan miljardin Suomen markan vuosittaisilla verotuloilla voitaisiin kustantaa huumeongelmien ennaltaehkäisyä, ja huumeongelmaisten hoitoa. Toinen aloite, joka on sanut 140,000 allekirjoittajaa vaatii tiukempaa linjaa huumekysymyksessä. Sveitsissä jo kokeillaan puhtaiden aineiden jakelua n. 250 heroinistille. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja kokeilua ollaan laajentamassa.

Hampunsiemenet onkimatoina

Poliisi skotlannissa tutki lokakuussa Sunlight Systems-nimistä firmaa, joka myy hampunsiemeniä - kalansyötiksi. Poliisin saamien tietojen mukaan Edinburgilaisen siemenkaupan myyjät olisivatkin antaneet asiakkailleen neuvoja kannabiksen kasvatuksessa. Sunlight Systemsin Amsterdamissa asuva omistaja Chris Meliniotis kertoi toimittajille, että oli joutunut antamaan kahdelle työntekijälleen potkut, koska nämä olivat firman sääntöjen vastaisesti neuvoneet asiakkaitaan kannabiksen kasvatuksessa. Hampun siemenet eivät sisällä THC:tä, joten niiden myynti on Britanniassa sallittua. Kasvatus taas on rikos. Sunlight Systems, joka perustettiin Lontoossa v. 1980 valtiontakauksen turvin, myy siemeniä kymmenen kappaleen paketeissa 40 punnan (yli 300 mk.) hintaan. Meliniotis myöntää myyvänsä aika kallista kalansyöttiä, mutta firmalla silti menee hyvin: liikevaihto on n. 1,5 miljoonaa puntaa vuodessa.

Uusi oikeudenpäätös Saksassa

Viime numerossa jo kerrottiin Saksan perustuslakituomioistuimen kiistanalaisesta päätöksestä kumota pienten - omaan käyttöön tarkoitettujen kannabismäärien hallussapidon rangaistavuus. Kieltolakifanit saivat lisää murheenaihetta 19.10. Lyypekin maaoikeuden päätöksestä, jossa määrättiin rangaistavuuden alarajaksi neljä kiloa. Oikeus totesi asiantuntijoiden antamien lausuntojen osoittaneen, ettei hasis ole yhtä vaarallista kuin alkoholi tai tupakka ja että se ei automaattisesti johda heroiinin tai muiden kovien huumeiden käyttöön. Saksan rikospoliisiliiton puheenjohtaja valitti, että päätös saattaisi johtaa Saksan "huumepolitiikan konkurssiin". Saksan johtavien kristillisdemokraattien edustaja taas haukkui päätöksestä "vasemmistolaisia tuomareita, jotka käyttävät väärin tuomarien riippumattomuutta". Saksan kädenvääntö päihdepolitiikasta jatkunee: Lyypekin valtionsyyttäjä on valittamassa päätöksestä korkeampiin oikeusasteisiin.

Laillistamispaineita Espanjassa

Espanjan pilvipolitiikassa on viime vuosina soudelu ja huopailtu aina Francon kuolemasta lähtien: välillä kannabiksen käyttö oli käytännössä vapaata, mutta koska kauppa pysyi alamaailman käsissä, saatiin kannabiksesta sopiva syntipukki, kun etsittiin syyllistä maan jatkuvasti kasvaneelle heroiiniongelmalle. Nykyinen v. 1992 peräisin oleva laki kieltää kannabiksen myynnin sekä röyhyttelyn julkisilla paikoilla. Omissa oloissa sentään saa yhä poltella. Maan kansallinen huumetyöryhmä ehdotti lokakuussa kannabiksen laillistamista. Maan hallitsevat sosialidemokraatit, ja vasemmistoliitto ovat antaneet ehdotukselle varovaisen kannatuksen. Työryhmän mietinnössä katsotaan, että kannabiksen laillistaminen vapauttaisi voimavaroja tärkeimpiin asioihin. Aikaisemmin syksyllä Espanjan demareiden nuorisojärjestö ehdotti, että hallitus voisi ottaa hasiksen maahantuonnin omiin käsiinsä, jolloin tuotto menisi valtiolle. Maan vasemmistoliitto taas katsoo, että kannabiksen laillistaminen lisäisi kansalaisvapauksia ja -oikeuksia. Puolue katsoo myös että päätös olisi ensiaskel kansallisesti ja kansainvälisesti valvotuille huumemarkkinoille. Oikeisto-oppositio vastustaa esitystä jyrkästi eikä hyväksy jaottelua koviin ja mietoihin aineisiin.

Unkarilaiskirjailija laillisuuden puolesta

Unkarilainen kirjailija, kansainvälisen PEN-klubin entinen puheenjohtaja Gyögory Konrad herätti syyskuussa kohua vaatimalla kannabiksen dekriminalisointia. Konrad valitti Nepszabadsag -lehdessä, että hampun rangaistavuuden takia sadat unkarilaiset nuoret, jotka eivät ole rikollisia ovat joutuneet vankilaan. Hän myös huomautti, että tupakan ja alkoholin vahingollisuus tiedetään, kun mietojen huumeiden vahingollisuutta ei olla todistettu. Konrad myös esitti, että mietojen aineiden kriminalisointi on luonut valtavan huumeverkoston Unkariin. Viikkolehti Magyar Narancs taas kirjoittaa, että Unkarin poliisi peittelee huumekampanjansa huonoa menestystä nuorten kannabiksenkäyttäjien ja -kasvattajien näyttävillä pidätyksillä.

Hollanti: kiista drive-in coffee-shopista

Vaikka Hollannin pragmaattinen huumepolitiikka on ollut suhteellisen menestyksekäs, ulkomaisten, ns. huumeturistien virta on tuonut ongelmia maan rajakaupungeille. On jopa vaadittu coffee shopeja olemaan myymättä ulkomaalaisille asiakkaille: tuomioistuimet ovat kuitenkin kieltäneet moisen apartheidin. Arnhemin rajakaupungin coffee shopeissa käy arviolta 500-800 saksalaista pilviostoksilla: paikallisessa kaupunginvaltuustossa on ehdotettu, että pikkukaupungin elämää voisi rauhoittaa perustamalla drive-in coffee shop käytöstä poistettuun huoltoasemaan, joka on rajan ja kaupungin välisellä A-12 moottoriteillä. Hollannin oikeusministerin Winnie Sorgdragerin mielestä ajatus ei ole maan "huumepolitiikan ja kansainvälisten suhteiden kannalta toivottu".

Israel dekriminalisoimassa?

Israelin parlamentin eli Knessetin huumeidenvastaisen komission 13.3. julkaisemassa raportissa suositellaan maan huumelain lieventämistä. Alan eri asiantuntijoista koostuva komissio ehdottaa, että alle 30 gramman kannabistuotteiden hallussapidosta ei rangaistaisi. Paneeli ei uskaltanut suositella suoranaista laillistamista, koska katsoi, ettei yleinen mielipide sitä hyväksyisi. Komission jäsen, Israelin kannabiksen laillistamisyhdistyksen johtaja, piti raporttia suurena edistysaskeleena, vaikka katsoikin, ettei se vielä anna aihetta katujuhlien järjestämiseen. Maan johtava huumevastustaja, entinen sotilasjohtaja Moshe Levy taas kannattaa myös mietojen huumeiden käytön rangaistamista väittäen, että yli neljännes niiden käyttäjistä siirtyy kovempiin aineisiin. Israelin radion haastattelussa hän moitti komissiota, joka hänen mielestään lähettää nuorille "ristiriitaisen viestin".

Dekriminalisointia harkitaan... Brasiliassa:

Endotus kannabiksen käytön dekriminalisoimiseksi on saamassa laajaa kannatusta Brasiliassa. Maan oikeuskansleri Nelson Jobimin kannattamassa ehdotuksessa käyttäjille voitaisiin kuitenkin määrätä pakollista huumehoitoa, ja myynti olisi yhä kiellettyä. Vaikka nykyisen lain mukaan jo 20 kannabisgramman hallussapidosta voi saada 2 - 3 vuoden vankeustuomion, kannabiksen käyttö on varsin yleistä Brasiliassa. Monilla paikkakunnilla poliisi ei puutu julkiseen röyhyttelyyn. Marihuanan kasvattaminen on monille köyhille viljelijöille tärkeä tulonlähde. Kolmen muun Etelä Amerikan maan - Argentiinan, Urugyayn, ja Venezuelan kannabislainsäädäntö on jo samanlainen kuin mitä Brasiliaan ehdotetaan. Kolumbiassa ja Perussa pienten kannabismäärien hallussapito on täysin laillista.

Rio de Janeiron pormestari Cesar Maia taas ehdottaa kaikkien huumeiden laillista myyntiä kaupungin sairaaloista - ajatuksena irroittaa käyttäjät jatkuvasti raaistuvilta huumemarkkinoilta, varmistua aineiden laadusta, sekä helpottaa hoitoonohjausta sitä tarvitseville.