Väitöskirja hamppukuidun mahdollisuuksista

Lähde: Turun Sanomat 24.3.2000

Perjantaina 24.3. Helsingin yliopistossa tarkastetaan tutkija, MMM Hannele Sankarin väitöskirja "Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Hemp and Linseed Genotypes".

Kuituhampun ja öljypellavan varsista saatavalla kuidulla voidaan tulevaisuudessa korvata synteettisiä materiaaleja. Hamppua ja pellavaa on perinteisesti viljelty Suomessa tekstiilien raaka-aineeksi. Niiden viljely tyrehtyi kuitenkin 1950-luvulla synteettisten kuitujen vallatessa markkinat.

Peltokokeissa hampun hehtaarisadot jäivät noin kolmannekseen verrattuna keskieurooppalaiseen satoon. Sopivalla maalajin ja lajikkeen valinnalla sekä viljelytekniikkaa kehittämällä voidaan meilläkin päästä lähes 10 000 kilon varsisatoihin hehtaarilta. Nykyiset EU-lajikkeet ovat meille liian myöhäisiä. Pitäisi löytää aikaisempia lajikkeita tai saada EU-säännöksistä poiketen lupa korjata satoa jo elokuussa, sillä syys-lokakuussa hamppu kuivuu huonosti pelloilla. Helsingin yliopistossa on tutkittu myös kevätkorjuun mahdollisuutta. Kuidun laadun on havaittu heikkenevän mutta nesteensidontakyvyn lisääntyvän. - Ehkä tulevaisuudessa voidaan valmistaa ekologisia ja maatuvia vaippoja luonnonkuiduista, Sankari arvelee.

Hampun kuitua voidaan käyttää myös vahvikkeena muovin ja kumin seassa. Lisäksi siitä voidaan saada muotoon puristettuja teknisiä osia kuten auton kojelautoja, hattuhyllyjä ja oven sisäosia. - Ennen muuta Saksan autoteollisuus on kovin kiinnostunut tästä vaihtoehdosta. Samoin lentokoneteollisuus miettii tämän maailman vahvimman mutta kevyen luonnonkuidun hyödyntämistä, Sankari tietää.

Sekä öljypellava että kuituhamppu soveltuvat Sankarin mielestä erityisen hyvin Varsinais-Suomen pelloille. Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Paalujuurisena ja lehtevänä kasvina se parantaa myös maan rakennetta.


Kotisivu
sky@sky.org