No ensin hieman pohjustusta... Olen 16 vuotias tyttö/nainen, edelliset "huumausaineiden" kanssa säätäminen on jäänyt etanoliin, kofeiiniin, tupakkaan ja kannabikseen. Nämä tapahtumat sijottuvat Tukholmaan yksi kk sitten. Paikallinen kaverini oli mukana järjestämässä massaraveja 18-19.4 välisenä aikana. Hän oli tuttu yhden siellä soittavan dj:n kanssa, ja sitä kautta minäkin pääsin mukaan tapahtumaan vaikka se olikin k-18, ja pääsin vielä ilmaiseksi. Olin jo ennen tätä suunnitellut, että tämä oli tapahtuma missä pitää kokeilla jotain uutta ja erilaista.... Olin jo Suomessa hankkinut käsiini amfetamiinia, joka ystäväni mukaan teki bailaamisesta kymmenen kertaa nautittavampaa. Tähän uskoen ostin ystävänhintaan kahden kerran annoksen, 60mk. No nyt itse tapahtumaan: Menimme sisälle backstagen kautta, eikä tapahtuma ollut vielä edes kunnolla alkanut. Haahuilin pitkin tehdassalia ja tunnustelin ilmapiiriä. Muzak oli erilaista joka huoneessa, toinen toistaan parempia. Erityisesti Drum 'n 'bass sali oli melkein elämää parempi. Päätin että nyt olisi oikea aika testata pienen pakettini sisältöä. Menin naistenvessaan, joka oli vielä hämäränä. Suljin itseni vessaan ja sekoitin puolet nyytin sisällöstä lämpimään nesteeseen. Sekoitellessani siinä sitä kirkkaanvalkoista jauhetta muovimukissa olevaan veteen pimeässä naistenvessassa, tunsin oloni vähintään typeräksi. Jauhetta näytti olevan vielä niin vähän, että epäilin vahvasti että olin joutunut kusetetuksi. Join drinkkini ja lähdin katsastamaan joko muut kaverini olivat tulleet ineen. Matkalla narikoille kuljin house-salin läpi. Koitin tanssia, tuntuisiko se yhtään erilaiselta. Ei todellakaan tuntunut, ja päättelin ikäväkseni että minua oli ukotettu pahemman kerran. Istuskelin odottamassa kavereitani oven suulla valmiina sanomaan pari valittua sanaa tälle ystävälleni jolta olin aineen saanut, kun yhtäkkiä huomasin merkillisen asian. Olin huomaamattani läpsytellyt kädessäni olevaa flyeria melko vauhdikkaasti koko ajan, ja jalkani suorastaan kihelmöi liikkumisen halusta. Ensin epäilin sen olevan palelemista, olinhan ovien vieressä, mutta lopulta tunnustin että aine tosiaan potki niinkuin pitikin. Kokeilin läheisessä salissa tanssimista, ja se tuntui upealta! En VOINUT lopettaa, vaikka tiesin että frendini odottavat minua, ja vaikka jano oli hirveä. Lopulta lopetin -tosin hyvin vastentahtoisesti- koska oli pakko mennä juomaan. Oloni oli kerrassaan mahtava, suuni pyrki hymyyn väkisin. Itsetuntoni oli noussut monen monta pykälää, joku alkoholista saatu pöhnäinen hyvänolon tunne ja itsevarmuus ei ollut mitään verrattavissa tähän. Muutenkin havaistsin iloksi ja hämmästykseksi, että motoriikkani pelasi täysin, näin ja kuulin selkeästi ja kaikki oli muutenkin normaalisti, paitsi että liikkuminen oli upeaa ja oli kaikenkattava elämä kiiltelee -fiilis. Paikalle oli eksynyt muutama hlö, jonka en halunnut antaa tietää olotilastani, ja "selvän" esittäminen oli enemmän kuin helppoa, taas toisin kun alkoholissa missä et hallitse olotilaasi yhtään. Kävin vessassa, ja havaitsin että pupillini olivat supistuneet melko pieniksi ja että olin muutenkin hieman "pöllähtäneen" näköinen. Mutta kuten sanottu, itsetuntoni oli jossain katonrajassa ja olin vakaasti sitä mieltä että olen yksi paikan parhaamman näköisistä muijista... ;) Ilta sujui kuunnelen ja tietenkin tanssien parasta musaa mitä olen eläessäni kuullut ja rakkaiden kavereitteni kanssa hengaillen. Nämä kyseiset henkilöt saivat aikaajoin kestää ylitsevuotavia hellyydenpuuskiani, joita sain kun vain katsoin heitä.... :) Ilta+yö+aamu oli paras mitä minulle on eläessäni tapahtunut, mutta jälkimainingit olivat todella ankeita. Kun aamulla ysin aikoihin piti lähteä, oloni oli toista kun illalla. Selittämätön masennus ja vittuuntuneisuus täytti mieleni, enkä voinut käsittää miksi, olihan kaikki mennyt enemmän kuin putkeen. Vasta jälkeenpäin luin, että amfetamiinilla on semmoinen jälkivaikutus, ja että se oli täysin normaalia. Tuon jälkeen en ole pörinää kokeillut, mutta tuo vuorokausi jää parhaimpiin muistoihin. En osaa sanoa tulevaisuuden kannalta, jääkö tuo ainoaksi kerraksi, sen saa aika näyttää.