Joo, eli mentiin luokkaretkelle Linnanmäelle. Kun olimme saaneet kaverini kanssa rannekkeet, kävimme ostamassa kokikset ja etsimme syrjäisen paikan jossa voisi polttaa. Olin edellisenä iltana käärinyt 4 jointtia, ja lopulta löysimme syrjäisen paikan. Siellä sitten sytytin ensimmäisen jointin, ja kaveri toisen. Poltimme jointtia ja joimme kokista aikamme, kunnes jointti oli loppunut. Tässä vaiheessa alkoi vähän tuntumaan. Sitten otimme toiset jointit ja poltimme nekin. Lähdimme kävelemään paikasta pois, ja olo oli aivan epätodellinen ja etäisyyden- ja "paikan koko" taju meni sekaisin. Joku tietty paikka tuntui jotenkin oudosti pienemmältä, kun se oikeasti oli. Kaveria alkoi ahdistamaan ja hän halusi istumaan. Menimme sitten penkille ja koitin rauhoitella häntä. Vähän ajan päästä hän rauhoittuikin ja päätimme mennä vuoristorataan. Jono oli aika suuri, ja kaveri virnuili jonossa. Huomasin että häntä ei enään ahdistanut. Ihmisten vilinä tuntui jotenkin todella oudolta. Tuntui kuin olisin pystynyt focussaaman, kuin kiikarit, johonkin tiettyyn etäisyyteen (vaikea selittää) erittäin aidon tuntuisesti. Sitten lopulta pääsimme vuoristorataan, ja kun ensimmäinen pudotus tuli, tunne oli aivan uskomaton. En ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa. Se oli jotenkin erittäin vapaa ja euforinen tunne. Kuvittelin että taivaassa olisi sellaista :) Nauroin koko aika aivan järjettömästi. Tuntui että vuoristorata olisi tavallaan eri maailma kun sen ulkopuolella oleva. Vuoristoradan jälkeen menimme rainbowhon ja siihenkin oli aika pitkä jono. Kun lopulta pääsimme ja tuli ensimmäinen lasku, sekin oli aivan uskomaton. Ehkä jopa voimakkaampi kun vuoristoradassa. Ulkopuolella olevat talot ja maisemat näytti jotenkin kaksiulotteisilta ja pysähtyneiltä. Tämän jälkeen oli kokous opettajan kanssa, ja kävimme ilmoittautumassa. Sitten menimme jonottamaan Top Spiniin. Kiilasimme noin 5/6 osa jonoa :), ja ei tarvinnut kauaa odottaa. Top Spinissäkin oli erittäin hauskaa, mutta ei niin hauskaa kun vaikka rainbowssa. Top Spinin jälkeen lähdimme ostamaan karkkia, ja söimme kaikki mielettömän nopeasti. Menimme viikinki laivaan, ja tuli outo tunne kun katsoi taaksepäin, sinne suuntaan mihin laiva oli menossa. Emme kaverin kanssa tykänneet siitä kun lopussa laivaa vatkattiin aivan turhaan edestakaisin. Tässä vaiheessa paukun teho alkoi vähän laimentua. Kävimme vielä vekkulassa missä tuli oudot vibat, jonka jälkeen vaikutus oli lähes täydellisesti laimentunut. Siinä meni sitten ilta vielä jälkipaukuissa ihan mukavasti, ja vedettiin ilmapalloista heliumia ym. kivaa. Suosittelen kaikille Linnanmäellä käymistä paukuissa...