Ihan aluksi haluaisin sanoa että DXM on faqista poiketen varsin addiktiivista, ainakin itse olen näin kokenut. Ei lähestulkoonkaan tupakan veroista mutta kuitenkin varsin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava. Lisäksi DXM aiheuttaa krapulaa jonka voi tuntea 'sähköisenä' olona jonka aikana ei voi nukkua kunnolla. Dextrometorfaani on yhdiste jota on tietyissä yskänlääkkeissä ja tilattavissa (laittomasti) ulkomailta. Set&Setting. 'Kovat' bileet, kahdestaan kaverin kanssa. Tarkoituksena tähdätä nk. plateau sigmalle, jota varten varattu 2 pulloa, yhteensä 1200mg DXM:ää. Aine eroteltiin käyttäen Agent lemon tekniikkaa jonka jokainen voi itse lukea. Pahaa makua hälventämän ostettiin punaista jaffaa joka on pitkällisten testien jälkeen osoittaunut parhaaksi maun poistajaksi. Ensimmäsen noin 300mg:n annoksen nautin noin kello 17.30 joten noin tunti ja kolina käy... 18.30 havaittavissa niskan jäykkyyttä yms tyypillistä oiretta. Tästä eteenpäin harpon kunnes pääsemme todelliselle, 'kammo' tasolle. noin kello 19.30 nautin toisen 300mg joka kohottaa laskeneen 'humalan' taas reippaalla plateau kakoselle. Keskittyminen on erittäin vaikeaa eikä irkkaamisesta tullut yhtään mitään. Ei sen puoleen mistään muustakaan. Kävelimme sateisessa kelissä jonkin aikaa. Kaverini yritti ottaa loppuja 600mg:tä mutta oksetus esti. Minä sen sijaan olin matkalla, matkalla huipulle... Noin kello 22.00 ryystin loput kammottavasti tökötistä naamaani ja söin hieman leipää und nakkeja. Tämän jälkeen minulla oli havaittavissa musiikkiin liittyvää kuvan vääristymistä. Huone oli pimennetty roskapusseilla ja kuuntelimme sillä hetkellä ainoata hyvää levyäni, Happy Rave Joku. Päällä oli luonnollisesti Cthugha, lisäämässä tunnelmaa. (Minä tiedän että tämä kuulostaa typerältä mutta kuten myöhemmin tulin huomaamaan, setting oli varsin onnistunut). Kaverini kärsi hieman pahasta olosta edelleen eikä pystynyt enää jatkamaan pidemmälle. Tässä vaiheessa koin siis voimakkaita visuaalisia hallusinaatioita pimeässä. Tosin niiden tuleminen kesti varsin kauan. Eivätkä kestäneet pitkään. (noin 30 min pimeässä ja noin 5 min kesto). Noin kello 00.00 tunsin hetkellisen selvyyden vaivaavan ruumistani ja päätin doupata kaverin sössöt myös. Nappasin jälkeenpäin arvellen noin 200mg tököttiä lasiin, tökötti oli erityisen pahanmakuista koska erotusprosessi oli kaverille sattunut pienoinen vahinko. No sisällä oli ja pysyi... Olin aiemmin illalla noin kello ~19.00 oksentanut jo pahaa oloani pois mutta DXM eroaa kohdallani alkoholista siten että voin jatkaa ottamista välittömästi. Lisäksi kakistelu 'painaa' aineen päähäni voimakkaammin. En tiedä miksi. Placebo vaikutusta ehkä? Sen jälkeen ajattelin että mitas taalla. Lähdetään kaupunkiin ajelemaan. Jos vaikka pääsisi raflaan (Todellisuuden taju oli poissa jo. Ilmeisesti) sisään. Lähdimme ajamaan. (Vaimoni ajoi ja nukutimme lapsemme samalla (Jep jep. Vastuuntuntoinen isä!)) Kuuntelin muistaakseni samaa tekno levyäni myös autossa kun jotain odottamatonta ja yllättävää pääsi tapahtumaan matkan aikana. Makasin takaikkunalla silmät kiinni ja hyräilin musiikin tahtiin. Oli todella hämärä kesäilta koska kuten jo aiemmin mainitsin, satoi vettä. Vaimoni pysähtyi tupakalle erääseen rantaan ja muut menivät ulos. He sanoivat että tule pihalle. Lähdin 'konttaamaan' kohden ovea ja kun ulkopuolelle astuttuani avasin silmäni, minä koin sellaisen 'pelon' tunteen etten ole koskaan kokenut. Minun oli pakko mennä takaisin 'turvaan' autoon. Päässäni heitti niin voimakkaasti etten pysynyt pystyssä ja koko pimeä tuulinen ranta näytti minusta helvetin esikartanolta. Sen jälkeen yritin ilmeisesti sylkeä pahaa makua suusta ulos roikkumalla oven välissä oksentelevan näköisenä. En kuitenkaan oksentanut. Sen jälkeen koin erinäisiä ihmeellisiä tuntemuksia auton kulkiessa mm. mäkiin ylös alas keinuen. Kun pääsimme takaisin pihaan, parkkipaikalta on noin 150metriä kotiovellemme. Vaimoni kantoi lastamme ja kaverini meni ulos. Minulla alkoi pisin 150 metrinen mitä olen koskaan kulkenut. Hoipuin tomerasti puuta kohden kunnes sisälläni räjähti. Neliväri hengitys pääsi valloilleen ja täräytin nakkimakkara, sitrus, jaffa oksennukset kadulle. Sen jälkeen jäin nojailemaan puuhun ja räin pahaa makua suustani (Tämä kohta on erityisen kuvottavaa. Kids! Don't do this at home!). Sen jälkeen konttailin taas parikymmentä metriä eteenpäin ja nelinkontin oksentamaan, vaikkei mitään tullutkaan. Tässä sattui siinä mielessä mukavasti että naapurini satuui juuri silloin olemaan tupakalla ilmeisesti kavereineen joten tein varmasti hyvän vaikutuksen kontatessani maassa räkä poskella noin kello 01.00. Joka ei missän nimessä ole tavallinen aika minulle edes olla ulkona. (Tulen takaisin ravintoloista vasta pilkulta(03.30+) enkä silloinkaan oksentele.) Sieltä sitten kotiin ja pimennettyyn 'chamber of deathiin'. Musiikki päälle ja matkaamaan. Kuvittelin olevani jonkin tutkimuslaitoksen agentti jolle on annettu tehtäväksi raportoida tripin aikaisia kokemuksia, tämä raportointi oli se osuus jonka luulin tripissäni olevan todellista, sillä trippaillessanikin havaitsin todelliset hallusinaatiot hallusinaatioiksi. Sen sijaan tuo agentti osuus on selvinnyt vasta 'krapulassa'. Huoneessani olevat kaapit näyttivät varsin uhkaavilta ja muistin mainita sen 'raportissani' tutkimuskomissiolle. Lisäksi koin kahden ulottuvuuden jakautumisen siten että toinen silmäni näki toiseen ulottuvuuteen jossa nukuin eräänlaisessa nukkumis-laatikossa, ja toinen puoli oli pimeässä teknoa raikuvassa huoneessani. Lisäksi näin kattooni sulautuvan kahden vakoilija virtahevon. (Ne sulivat kattoon kun huomasin ne.) Lisäksi koin muuttuvani ruumiiltani toukaksi ja tuhatjalkaiseksi ja tunsin kuinka jalat liikkuivat. Minua lisäksi vedettiin 'nestemäiseen' muotoon (tilaa on vaikea kuvailla henkilölle joka ei ole kokenut DXM trippiä. Minä tunsin aavistuksia moisesta vasta otettuani 600mg annoksia. painan 85kg ja olen melko rasvakudoksinen.(176cm)). Nestemäisessä muodossa tein erilaisia matkoja erisuuntiin musiikin mukaan. Pahin kokemukseni sen sijaan tapahtui kun huomasin että sydämmeni sykki muka musiikin tahtiin. Rupesin kokeilemaan että onnistuuko hidastaminenkin. Onnistui, kokeilin sormellani valtimo sykettä ranteestani ja annoin sykkeen hidastua. Syke hidastui mielettömän hitaaksi kunnes halusin kokeilla miltä tuntuu jos sen pysäyttää kokonaan. Pysähdyttyään pulssini katosi sormeltani kokonaan. Hetken kuluttua tunsin 'pyörtyväni' ja käteni ja jalkani alkoivat puutua, aivan kuten voisi kuvitella oikeassakin sydänpysäyksessä. Nousin hätääntyneenä istumaan ja kokeilin pulssia kunnolla: Ei löydy pulssia ei. Vähän aikaa panikoiduttuani löysin kuitenkin heikon mutta TODELLA nopean pulssin. Kuvitelmissani olin siis kadottanut sormistani tunnon koska olin kuvitellut että pulssi ei tunnu. (Tietysti se oli koko ajan siellä!). Peloissani jatkoin trippailua jossa ei nyt sen ihmeellisempiä asioita enää tapahtunut. Tripatessani ja 'kuollessani' keksin kuitenkin erään mahdollisen syyn hallusinogeenien käyttäjien suureen itsemurha tilastoisuuteen. Voisin kuvitella erittäin kovassa DXM jurrissa tappavani itseni vain kokeillakseni miltä kuoleminen tuntuu. Selvinpäin täysin typerä idea, enkä toivo että kukaan, mukaanlukien itseni, tulee kokeilemaan sitä pelkästään kokeilemisen 'ilosta'. Muistuttaisin vielä että DXM on varsin huonosti tutkittu, joten jokainen joka ainetta kiskoo, on ottanut, toivottavasti, tietoisen riskin elimellisestä/henkisestä vauriosta. Hyvää elämää. Kukkasissi