Hulluruoho

Datura stramonium L.

Koisokasvien suku (Solanaceae)

Yleensä hulluruoholla viitataan Datura stramoniumiin. Hulluruoho on hullukaalin (Hyoscyamus niger) sukuinen harvinainen satunnaiskasvi. Perheeseen kuuluu kaikkiaan 15-20 lajia yksivuotisista ja perennakasveista pieniin pensaisiin ja puihin. Kaikki näistä ovat hallusinogeenisiä [Organics].

D. fastuosa L., aikaisemmin D. metel on 1-1,5m korkea yksivuotinen kasvi, jossa on suipot 15-20 cm pitkät lehdet. Kukka on 15cm pitkä, valkoinen sisältä ja sinipuna-keltainen ulkoa [Organics].

D. inoxia Mill. on matala ja leveä perennakasvi, jolla on 5-10cm pitkät lehdet. Kukat ovat valkoiset, 15-20cm pitkät, kymmetlehdykkäiset. Hedelmä on piikikäs, 5cm tai enemmän halkaisijaltaan. Kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltojen eteläosissa.

D. meteloides DC on pystykasvuinen yksivuotinen kasvi, jolla on 5-10cm pitkät lehdet. Kukat ovat 20cm pitkiä, tuoksuvia ja valkoisia, usein hieman vaaleanpunaisia tai sinipunaisia. Hedelmä on erittäin piikikäs, halkaisijaltaan 5cm. Kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltojen eteläosissa. Siementen itäminen kestää 3-5 viikkoa ja ne tulisi kylvää kosteaan turpeeseen. Siemeniä ei kannata esikostuttaa. Kasvit tulisi istuttaa noin yhden metrin välein.

D. stramoniumin lehdet ovat puikeita, teräviä ja 10-30 cm pitkiä. Kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Teriö on suppilomainen, 6-8 cm pitkä valkoinen tai vaalean sinipunertava. Hedelmät ovat munanmuotoisia, piikkisiä, liuskoilla avautuvia, vihreitä, 5-7 cm pitkiä kotia, joissa on sisällä useita mustia siemeniä. Kasvaa luonnonvaraisena koko maailmassa. Koko kasvi on pahan hajuinen ja myrkyllinen. [Luonnonkasvit]

D. schlorantha on karvaton perennapensas, toisinaan jopa 3m korkuinen. Lehdet kolmion muotoiset, aaltoreunaiset. Kukat keltaiset ja roikkuvat. Tämä ei ole aito puu-datura, vaikka se saavuttaakun samansuuruisiai korkeuksia. Yleensä kasvatetaan yksivuotisena.

Puu-daturat D. arborea L., D. candida, D. suaveolens Humb.&Bonpl. ja D. sanguinea Kuiz.&Par. esiintyvät luonnonvaraisina pääasiassa Etelä-Amerikassa Perussa ja Chilessä. Ne ovat 3-4 m korkeita.

Historia

Daturan nimi juontuu sanskriitin sanasta dhat, joka on Datura metel-nimisestä hulluruoholajista saadun myrkyn nimi. Sitä hedelmällisyyden ja kuoleman jumala Kalin palvojat käyttivät päästäkseen maaniseen tilaan, jossa he vangitsivat ja tappoivat Kalille osoitetut uhrit. [Soma, STK]

Daturaa on käytetty hallusinogeenina ympäri maailman. Keski- ja Pohjois-Amerikan intiaanit käyttävät D. Meteloides-lajia shamanistisen ekstaasin apuvälineenä. [Soma]

Pliniuksen mukaan kasvin mehua on käytetty keihäiden ja nuolien myrkkynä. Hän kutsui kasvia nimellä manicon, mieltä häiritsevä yrtti. [Soma, STK]

Esiintyminen

Mustalaisten levittämänä Datura stramonium on aikanaan levinnyt yli koko Euroopan. Meillä sitä tapaa vain Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanlahden rannikkokaupungeissa. Esiintyy joutomailla, lastaus- ja kaatopaikoilla, puutarhoissa, ym. Suomessa melko harvinainen satunnaiskasvi.

Kasvatus

Pienemmät daturat kasvatetaan yleensä siemenistä aikaisin keväällä. Suomessa ne kannattaa ehkä kylvää sisätiloissa. Syksyllä perenna-Daturat voi kaivaa maasta ja säilöä puolikuivassa turpeessa tai sahanpurussa viileässä paikassa seuraavaan kevääseen. Nämä daturat yleensä pitävät irtonaisesta, hieman kuivahkosta hiekkamaasta aurinkoisella paikalla. Jotkin lajit kestävät huomattavaa kuivuutta.

Lehdet ja kärjet kerätään mieluiten kasvien ollessa täydessä kukassa, mutta keräyksen voi kyllä jättää aina pakkasten tuloonkin saakka. Ne tulee repiä irti varresta ja kuivata mahdollisimman nopeasti, koska säilyvyys on heikko. Tuoreilla lehdillä on tuoksu joka häviää kuivattaessa. Psykoaktiivisiin tarkoituksiin korjattavat siemenet kerätään poistamalla kota siementen ollessa kypsiä mutta yhä vihreitä. Nämä kuivataan joko auringonpaisteessa tai alhaisella lämmöllä. Kasvattamiseen tarkoitetut siemenet tulisi korjata valitsemalla kodat jotka ovat juuri aukenemassa, jonka jälkeen siemenet otetaan ulos ja kuivatetaan auringossa.

Kemiallinen rakenne

Kuivatut lehdet sisältävät 0,3-0,5% alkaloideja, pääosin hyoskyamiinia. Siemenet sisältävät myös skopolamiinia. [Soma]

Käyttö

Eräät lähteet suosittelevat hulluruohon parhaimmaksi käyttötavaksi lehtien polttamisen. Toinen mahdollisuus on käsittelyn avulla erottaa kukasta kaktusnesteen tapaista nestettä.

Teofrastoksen mukaan "joka käyttää 3/20 unssia (4,2 g) juurta, tulee tutustumaan Paholaiseen; kaksinkertainen annos tuottaa harhanäkyjä, kolminkertainen tekee lopullisesti hulluksi ja nelinkertainen tappaa." [Soma,STK]

Suositeltava annostus siemeniä on 0,5-2 g (50-200 kpl), lehtiä 5-15 g tuoreina ja 2-3 g kuivattuina, juurta 4-8 g tuoreena ja 0,5 g kuivattuna [Soma]. Huomaa, että nämä määrät voivat aiheuttaa jo kuoleman.

Vaikutukset

Teofrastus kertoo daturaa sopivasti nauttineen tuntevan itsensä mitä mainioimmaksi mieheksi. Se tuottaakin erittäin voimakkaita ja ennenkaikkea hyvin realistisia visuaalisia aistimuksia.

Pienempi annostus, kuten 1/4 grammaa, tuottaa hyvin heikkoja hallusinaatiovaikutuksia, jotka kestävät noin viitisen tuntia.

Hulluruohon lehtiä (Folium stramonii) käytetään rohdoksena. Myrkyllisiä aineita käytetään etenkin astman lääkitykseen. [MKK]

Sivuvaikutukset

Hulluruoho on tappavan myrkyllinen. Lapsia on kuollut heidän syötyään 16-100 siementä. 100-125 siemenen syöminen johtaa lapsen kuolemaan kolmessa tunnissa, aikuisen 4-8 tunnissa. Lievempi annos aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista, janoa ja nielemisvaikeuksia. Suuremmat annokset aiheuttavat kasvojen punotusta, pulssin ja hengityksen kiihtymistä, verenpaineen nousua, silmäterien laajenemista, eivätkä ne reagoi valoon, näön hämärtymistä ja kahtena näkemistä. Levottomuutta, kiihtyneisyyttä ja tietysti hallusinaatioita. Riittävällä annostuksella seuraa verenkierron pysähtyminen. Oireet voivat miedollakin annostuksella jatkua useita päiviä, paitsi verenkierron pysähtyminen, joka on pysyvä. [STK]

Myrkkyjen on mainittu mahdollisesti kerääntyvän ruumiiseen, joten daturaa kannattaa nauttia harvoin, ehkä korkeintaan kerran kuussa.

Eräät lähteet mainitsevat hulluruohon voivan vaikuttaa näkökykyyn voimakkaasti jopa vuosien ajan jo yhdestä käyttökerrasta. Datura on joka tapauksessa erittäin myrkyllinen ja vaarallinen kasvi.

Muita nimiä

Qui-qui-sa-waal (Hopi-intiaait), talapatl (Atsteekit),