Hamppu

Cannabis Sativa, C. Indica

Historia

Lääkinnälliseen käyttöön hamppua on Kiinassa, Keski-Aasiassa ja Egyptissä käytetty jo tuhansia vuosia. Siitä on valmistettu rauhoittavaa ja kouristustiloja lieventävää rohtoa. Sitä on käytetty esimerkiksi siemenistä valmistettuina tuotteina, teenä, puurona ja öljynä. [Stk] Euroopassa ja myös Suomessa se on vanha noitakasvi ja se onkin oikein erinomainen apukeino rituaalissa vähäisessä määrin nautittuna. Tästä käyttötavasta kirjoittaa jo suuri länsimaisen lääketieteen ja magiaperinteen auktoriteetti Paracelsus. [Virolainen]

Esiintyminen

Päihdeaineena käytettäviä kannabistuotteita saadaan pääasiassa Afrikasta (Etiopia, Kenia, Rhodesia), Etelä- ja Väli-Amerikasta (Jamaica, Kuuba, Meksiko) ja Yhdysvaltojen eteläosista (Arizona, Texas, Louisiana, California).

Kasvatus

Kylvö tapahtuu istuttamalla siemenet n. 1 cm:n syvyyteen kosteaan multaan. Itävyys on 20-80%, riippuen siementen iästä ja kunnosta, ja tapahtuu muutaman päivän sisällä. Valo on hampulle hyvin tärkeää. Suositeltavaa on käyttää joko useita voimakkaita neonlamppuja (vähintään 20W x 4) n. 10-20 cm:n etäisyydellä kasvista tai yhtä esim. 400W suurpainenatriumvalaisinta n. 50-70 cm:n etäisyydellä. Lähempänä kasvi helposti palaa. Hamppu vaatii paljon valoa ja mikäli se ei sitä saa, tulee siitä pitkä, hontelo, vaalea ja harvalehtinen. Sitä tulee valaista 24h/vrk. Se vaatii myös suuren kukkaruukun ja lannoitetta melko nopeasti.

Kukkiminen aloitetaan parin kolmen kuukauden iässä muuttamalla valaistus jaksolliseksi 12h valoa, 12h täydellistä pimeyttä. Mikäli kasveja käytetään päihtymistarkoituksiin, tulee naaras- ja uroskasvit erottaa toisistaan ennen siitepölyn levitystä. Päihdetarkoitukseen on kypsä naarashamppu parasta, erityisesti sen kukinnot ja nuoret lehdet. Kukissa on hartsia, joka kerättynä on hasista. Poimittuja ja kuivattuja hartsitäyteläisiä lehtiä kutsutaan marihuanaksi. Kaikille valmistusvaiheille on omat sääntönsä. Mikäli kasvien annetaan siementää, on luvassa varsin suuri siemensato.

Kemiallinen rakenne

Käyttö

Sätkät ovat perinteinen tapa nauttia kannabista. Usein tupakoitsijat sotkevat marihuanan tai hasiksen tupakkaan. Poltettuna sätkä tai piipullinen kestää 4-5 tuntia.

Vesipiippu on monimutkainen kulho, joka suodattaa ja jäähdyttää savun siten, että sen voi pitää keuhkoissa pidempään. Imettäessä savu kulkee kuplina veden läpi ja siten jäähtyy ja suodattuu tehokkaasti. Monet savun vaaralliset aineet, kuten jotkin karsinogeenit, ovat vesiliukoisia. Itse THC on rasvaliukoinen ja liukenee siten alkoholiin, joten alkoholin käyttöä vesipiipuissa kannattaa välttää, jollei erityisesti halua saada em. karsinogeeneja keuhkoihinsa THC:n sijaan.[FAQ.MJ-consumption]

Syöminen ja juominen ovat terveellisin tapa nauttia kannabista. Hampun aktiiviset aineosat ovat rasva- ja alkoholiliukoisia, joten ne voidaan erottaa kasvista ja lisätä ruoansulatuskanavan kautta kulkevaan ruokaan keuhkojen sijaan. Tämä nauttimistapa on tavallisesti sekä hitaampi että tehokkaampi kuin sen polttaminen. Samalla vältytään myös kuuman savun hengittämisen ikäviltä puolilta. Näistä syistä johtuen se on monien suosima käyttötapa [FAQ.MJ-consumption].

Syöminen: Marihuanaa täytyy kuumentaa ennen nauttimista kannabinolien aktivoimiseksi, joten suora ruohon syöminen ei tule kysymykseen. Perinteinen tapa syödä kannabista on leipoa se pikkupullien sisällä, eritoten sen ollessa hasis-muodossa, vaikkakin sen voi tehdä minkä tahansa ruoka-muodon kanssa. Suositeltava tapa on ruskistaa marihuana tai hasis nopeasti keskikuumassa voissa tai margariinissa, suodattaa ylimääräiset lehtien jäänteet pois ja käyttää sitten voita ruoanvalmistukseen. Tätä kannabisvoita (cannabutter) voi käyttää leivonnaisten tekemiseen, vihannesten keittämiseen tai miten tahansa voita nyt voikin käyttää. Sitä voi vaikka levittää leivälle. Monet sekoittavat myös lehtien jäänteet ruokaansa, saadakseen kaikki kannabinolit irti ruohostaan, mutta jos suodatus on tehty oikein, ei tästä ole paljoa hyötyä. Tavallinen suhde kannabisvoin tekemiseen on yksi voitikku kolmea marihuanagrammaa kohden, jota kuumennetaan viidestätoista kahteenkymmeneen minuuttia [FAQ.MJ-consumption].

Juominen: Aktiiviset aineosat voi erottaa marihuanasta alkoholia käyttäen ja sitten käyttää tätä juoman tekemiseen. Valmistuksessa tulisi käyttää mahdollisimman väkevää alkoholia, sillä alkoholissa oleva vesi liuottaa marihuanasta muita kemikaaleja, sellaisia joita käyttäjä ehkä haluaa välttää. Jotkut suosittelevat ruohon liottamista lämpimässä vedessä jonkin aikaa näiden kemikaalien poistamiseksi, mutta se vaatii oman vaivansa eikä ole muutenkaan suositeltavaa.

Marihuanan voi yksinkertaisesti asettaa pullolliseen väkevää alkoholia ja antaa kannabinoidien liueta pois, mutta tämä vie noin 2-3 viikkoa aikaa. Nopeampi menetelmä on kuumentaa alkoholi lähes kiehuvaksi ja sekoittaa liuosta. Tätä ei kannata tehdä avotulella, sillä vahva alkoholi on tunnetusti tulenherkkää. Tuloksena saadaan vaaleanvihreää nestettä, jota usein kutsutaan nimellä "Green Dragon". Sen voi tietysti juoda sellaisenaan, mutta suositeltavempiakin tapoja löytyy. Suosittu on juoma, jossa on 3 osaa sitruunasoodaa, yksi osa green dragonia ja lusikallinen hunajaa jäiden kera. [FAQ.MJ-consumption]

Vaarat: Perinteisiin myytteihin kuuluu mm. väite että marihuanaan sekoitettaisiin muita, kovempia huumeita. Siihen on kuitenkin vaikea lisätä muita aineita sen olomuodon vuoksi; lisäaine täytyisi imeyttää lehtiin, mutta se saattaisi olla kuitenkin melko helppo huomata ("Hei, miksi tuhkassani on valkoisia hiutaleita?"). Sopii myös kysyä, miksi kukaan sekottaisi siihen mitään, sillä nuo "kovat huumeet" ovat yleensä huomattavasti kannabista kalliimpia. Suurin osa katukaupan hasiksesta ja marihuanasta onkin puhdasta. Joskus on tosin tapahtunut, että käyttäjä on marihuanan mukana saanut sopivaa rikkaruohomyrkkyä, jolloin seuraukset ovat olleet huonot. Suomessa varsin suosittu on tapa sekoittaa marihuanaa tai hasista tupakkaan. Tämä tapa on huono, eikä sovi kannabiskulttuuriin. Lisäksi tupakka aiheuttaa voimakkaasti riippuvuutta ja huonolla tuurilla lisää myös kannabisriippuvuuden riskiä.

Vaikutukset

Kannabis ei ole kemiallisesti juurikaan riippuvuutta aiheuttavaa, mutta aiheuttaa psykologista riippuvuutta siinä missä mikä hyvänsä mielihyvää tuottava asia. Tämä riippuvuus voi olla voimakaskin ja yhdistettynä kannabiksen passivoiviin ominaisuuksiin aiheuttaa huomattavan suuria vaikeuksia elämässä. Uusimpien tutkimusten mukaan kannabinolit saattavat aiheuttaa muita huumeita (kuten tupakkaa, opiaatteja ja alkoholia) vastaavia vieroitusoireita, kuten ahdistusta ja levottomuutta, vaikkakin oireet ovat melko heikkoja ja peittyneitä. Toleranssi kehittyy raskaassakin käytössä varsin hitaasti, mikäli lainkaan. Vaikka vaikutukset häviävät muutamassa tunnissa, kannabinolit ovat kuitenkin havaittavissa veri- tai virtsanäytteestä 14-30 päivää. Marihuanasätkät ovat savun kuumuuden johdosta keuhkoille useita kertoja rasittavampia kuin tupakkasavukkeet. Kannabikseen pätevät samat käyttösäännöt kuin alkoholiinkin, eli sitä ei saa käyttää työskennellessä vaarallisten laitteiden, autojen, lasten tai vastaavien parissa.

Sivuvaikutukset

Lainsäädäntö

Tähän lienee kuitenkin syytä huomauttaa, että vaikka hampun kasvatus Suomessa on laillista, poliisi pitää sitä kuitenkin rikollisena ja toimii sen mukaan. Heidän mielestään hamppua kasvatetaan vain käyttötarkoituksessa. Tällöin he voivat epäillessään hampun kasvatusta suoraan suorittaa kotietsinnän, pidätyksen, kasvien tuhoamisen ja kasvatusvälineiden takavarikoinnin. Huumepoliisin toiminta näissä asioissa on jotain niin uskomatonta, ettei tavallinen, lähinnä liikennepoliisin kanssa tuttavuutta hieronut suomalainen uskoisi sitä mahdolliseksi tällä vuosisadalla. Huumepoliisit pitävät epäiltyjä automaattisesti syyllisinä ja eväävät heiltä normaaleja kansalaisoikeuksia (oikeus todistajaan ja oikeusavustajaan kuulustelussa). Vaikka epäilty oikeudessa todettaisiin syyttömäksi, ei poliisi ainakaan ilman valitusta luovu takavarikosta, koska "vaikka syytettä ei pystytä näyttämään toteen, ei se tarkoita etteikö rikosta olisi tapahtunut". Tämä on kaikkien länsimaisten oikeusperiaatteiden ja lakien vastaista, mutta tosi asia.

Muita nimiä

Viitteitä