EfedrakasvitEphedraceae Efedrakasvien suvun lajit ovat 0,5-1 metrin korkuisiksi kasvavia, havupuiden sukuisia, kuivaan aro- ja aavikkoympäristöön tottuneita pensaskasveja. Kasvien ohuet ja lehdettömät oksat ovat nuorena vaalean vihreät ja vanhemmiten tulevat oliivinruskeiksi. Efedrat ovat kaksikotisia ja kukat ovat melko huomaamattomat. Siemenet ovat tasaisen ruskeita ja parillisia. Tunnetuimmat efedralajikkeet ovat E. sinica Stapf ja Intiassa ja Pakistanissa kasvavat E. gerardiana Wall ja E. nebrodensis Tineo. Kasvaa myös Yhdysvalloissa Mohaven ja Coloradon autiomaissa.
HistoriaEfedra on sekä nykypäivänä, että historiallisesti käytetyimpiä yrttejä; nykyään kasvin vaikuttava aine, efedriini, on ainesosana kymmenissä lääkevalmisteissa.[Stk]Vanhimmat tunnetut maininnat efedrasta ovat noin vuodelta 2760 eaa. Kiinasta, keisari Chen Nungin valtakaudelta, jossa sitä kutsuttiin nimeltä Ma Huang. Kiinalainen lääkekirja Pen Tsao Kang Mu kertoo Ma Huangista valmistetun rohdoksen parahtavan verenkiertoa, aiheuttavan hikoilua, hillitsevän yskää ja kuumetta, jne. Rohdoksella katsottiin jo tuolloin olevan myös piristävä vaikutus, jota käytettiin orjien työtehon parantamiseen (johon on myöhemmin käytetty mm. kokaiinia ja kofeiinia).[Stk]
Ensimmäinen maininta efedrasta Euroopassa on vuodelta 1557, Adamus
Loniceruksen kirjoittamassa yrttikirjassa.[Stk]
| |
Kasvatus | Siemeniä saa Suomesta. Efedra on melko hidaskasvuinen, joten nopeaa satoa ei kannata odottaa. Sopiva kasvupaikka on kuiva ja
aurinkoinen. Maaperä voi olla tavallista multaa tai kivistä
hiekkaa. Efedra lisääntyy pääasiassa jakaantumalla (keväisin), mutta
myös siemenistä, jotka kylvetään kevyeen hiekkaiseen maaperään
aikaisin keväällä.[Lycaeum] Sadonkorjuu tapahtuu keräämällä oksien kärjet milloin hyvänsä, kunhan oksia ei turhaan leikata nuppujen yli. Kärjet kuivataan.[Lycaeum]
|
Kemiallinen rakenne | Efedran aktiivinen ainesosa on nimikkoalkaloidi, efedriini (kts. kuva).
|
Vaikutukset | Efedriini on adrenaliinin tavoin ns. sympatomimeetti, eli sen vaikutukset muistuttavat sympaattisen hermoston aktiivisuuden
oireita. Efedran vaikutukset ovat kuitenkin adrenaliinia heikommat,
mutta sen vaikutus kestää kauemmin. Efedriini vaikuttaa myös suun
kautta annettuna, toisin kuin adrenaliini.[Stk] Efedriini laajentaa keuhkoputkia, josta syystä sitä on monissa astmalääkkeissä (vaikutuksen hitauden johdosta ei käyttökelpoinen akuuteissa astmakohtauksissa). Se myös supistaa verisuonia, joten se sopii allergisen nuhan hoitoon.[Stk]
|