Belladonna

Atropa Belladonna L.

Koisokasvien suku (Solanaceae)

Belladonna on rönsyilevä perennakasvi, joka kasvaa 1,5 m korkuiseksi. Noin 20 cm pitkät suipot lehdet ovat ensimmäisenä vuonna pidemmät kuin vanhemmilla kasveilla. Kukat ovat kellonmaiset, sini-purppuraiset tai tummanpunaiset. Marja on musta tai purppura, halkaisijaltaan n. 1 cm.

Historia

'Belladonna' tarkoittaa kaunista naista. Tämä tietysti viittaa belladonnan eli lemmonmarjan käyttöön pupillien laajentajana (mydriaasi), keinotekoisena seksuaalisena houkuttimena. Shakespere puhuu Meduusan silmistä. 'Atropa'-nimi viittaa Atropokseen, yhteen kreikkalaisen mytologian kolmesta kohtalottaresta, joka monissa kuvissa pitelee belladonnaa saksina leikatakseen elämänlangan - viittaus siihen, että lemmonmarja todella on tappavan myrkyllinen.

Noitavainoaikojen tarinan mukaan itse Paholainen pitää tästä kasvista öisin huolta. Poikkeuksena on pääsiäinen, jolloin hän palaa vuorille valmistellakseen noitien sapattia. Näinä jokavuotisina poissaolon hetkinä kasvin kerrotaan pystyvän muuttamaan muotoaan kauniiksi lumoojattareksi, jonka katsominen kuitenkin on kuolettavaa. Tarinalla on varmasti ainakin sen verran perää, että noidat ovat perinteisesti käyttäneet belladonnaa moniin tarkoituksiin.

Belladonnaa on käytetty sodassa sekä myrkkynä, että vastamyrkkynä. Sen avulla myrkytettiin skottien toimesta tanskalainen Swenon sotajoukko heidän tunkeuduttuaan syvälle Skotlantiin. Belladonna sekoitettiin aseleposopimukseen sisältyneeseen simaan ja sotilaiden humalluttua skotit teurastivat suurimman osan sammuneista tanskalaisista. Myöhemmin, II maailmansodassa, liittoutuneet valmistivat kuultuaan saksalaisten kehittäneen uuden hermomyrkyn suuria määriä atropiinia vastamyrkyksi. Saksalaiset eivät tuolloin käyttäneet hermomyrkkyään, mutta atropiini on tuttu aine samaan tarkoitukseen vieläkin.

Nykyään atropiinia käytetään mydriaattina silmäpohjatutkimuksissa, puudutuksissa, sekä astman lievittämisessä.


Esiintyminen

Kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopassa ja Aasiassa

Kasvatus

Maaperän tulee olla hieman kosteaa jatkuvasti. Auringonpaistetta kasvi Suomessa tuskin saa liikaa, mutta kasvatusta kovin aurinkoisilla paikoilla kannattaa ehkä välttää.

Sopivin kylvöaika on huhtikuun alkupuoliskolla. Koska siementen itäminen kestää kauan, 4-6 viikkoa, kylvö tulisi tehdä ajoissa. Kun taimet ovat muutaman sentin korkuisia ne istutetaan puolen metrin välein. Taimenet tulisi kastella hyvin istutuksen jälkeen ja pitää varjossa useita päiviä. Ensimmäisen vuoden kasvit kasvavat vain alle puolen metrin korkuisiksi ja kukkivat syyskuussa. Tuona aikana lehdet ja yläosat voi kerätä. Kasvit tulisi harventaa noin metrin välein talven tullessa tai muutoin toisena vuonna voi tulla ruuhkaa. Toisen vuoden kesäkuussa kasvit voi niiden kukkiessa leikata 3 cm korkuisiksi. Hyvinä vuosina toinen sato on valmis korjattavaksi syyskuussa. Juuret voi korjata neljännen vuoden syksyllä ja uudet kasvit istuttaa tilalle.

Belladonnaa voi lisätä myös juurruttamalla.

Kemiallinen rakenne

Atropiinia, hyoskyamiinia, skopolamiinia (hyosiinia), pyridiiniä, krysatrooppista happoa, tanniinia ja tärkkelystä [Encyclopedia of medicinal plants]. Pääasiallinen vaikuttava aine on atropiini.

Käyttö

Päidetarkoituksiin belladonnaa käytetään yleensä nauttimalla sen marjoja sellaisenaan. Usein ne sekoitetaan esimerkiksi johonkin juomaan. Sopiva annos on yleensä noin 2-5 kpl marjoja, 5-15 g tuoreita lehtiä, 2-3 g kuivattuja lehtiä tai n. 2 g kuivattua juurta. Kuolettava annos aikuiselle ihmiselle on noin 10-20 siementä.

Huumeiden, lääkeaineiden ja hermomyrkkyjen vastamyrkkynä atropiini usein injektoidaan suoraan sydämeen.

Silmätutkimuksissa atropiini tiputetaan tippoina suoraan silmiin (jokaisella on varmasti kokemuksia tästä).

Vaikutukset

Atropiini vaikuttaa hermostoon sympaattisesti. Käytettäessä belladonnaa päihteenä pienessä määrin ovat vaikutukset aluksi ylenmääräinen hilpeys ja ajantajun katoaminen. Niitä seuraa euforinen horrostila, jolle tyypillisiä ovat eroottiset unet.

Sivuvaikutukset

Hieman suurempina annoksina belladonna on vaarallisen myrkyllinen. Pahan myrkytystilan ensioireita ovat ensin nielun kuivuminen, kutina ja ärtymys, myöhemmin ilmenee huimausta ja vaipuminen uneen. Pahimmillaan myrkytys ilmenee raivokohtauksina, näön heikentymisenä ja äänijänteiden halvaantumisena. Niiden jälkeen uhri vaipuu koomaan, josta hengityksen halvaannuttua seuraa kuolema. Erityisesti lapset ovat vaarassa nautittuaan belladonnan marjoja. Belladonna aiheuttaa lisäksi mm. sydämen rytmihäiriöitä, josta syystä sydänvikaiset eivät saisi käyttää tätä kasvia.

Muita nimiä

Peikonkirsikka, ennustajan marja, noidanmarja, sudenmarja, horrosmarja, murhaajan marja, paholaisenyrtti, velhonyrtti, transsimarja (norj. dvalebr), Sodoman omena, Deadly nightshade (engl.), furiale (lat. raivoisa), mortiferum (lat. kuolettava), laethale (lat. kohtalokas), hypnothicon (lat. lumoava), somniferun (lat. unettava)