LSD

Lysergiinihapon dietyyliamidi-25:stä valmistettu kidemäinen yhdiste, jota käytetään lääketieteellisissä kokeissa ja hallusinogeenisenä huumeena. Se muistuttaa molekyylirakenteeltaan läheisesti dopamiinia ja vaikuttaa juuri dopaminergisiin, sekä seratonergisiin reseptoreihin. Vaikutuksia saattaa ilmaantua vielä kuukausia käytön jälkeen. Ei-myrkyllinen - kymmentuhatkertaisetkaan yliannostukset eivät ole myrkytystä aiheuttavia.

Historia

Tri Albert Hofmannin vuonna 1938 keksimä LSD on yksi voimakkaimmista ja mieltä muuttavimmista kemikaaleista, joita tunnetaan. Tämän valkoisen, hajuttoman, oraalisesti nautittavan pulverin vaikutukset ovat erittäin vaihtelevia ja alkavat tunnin sisällä nauttimisesta ja kestävät 8-12 tuntia häviten vähitellen. Sitä on käytetty kokeellisesti alkoholistien ja psykiatristen potilaitten hoidossa. Se vaikuttaa merkittävästi havaintokykyyn, yleiseen tuulisuuteen, ja psykologisiin prosesseihin ja voi lamauttaa motorisen koordinaation ja taidot. 1950-luvulla ja 60-luvun alkuvaiheissa LSD-kokeiluja johtivat psykiatrit ja muut terveyden ja henkisen terveyden alalla työskentelevät. Toisinaan kohteissa ilmaantui dramaattisia, epämiellyttäviä psykologisia reaktioita, kuten paniikkia, voimakasta sekaisuutta ja ahdistusta. Mielentilan ja ympäristön voimakkaasti vaikuttama (Kts. Asenne ja ympäristö).

Valmistus

Tämä kannattaa unohtaa heti alkuvaiheessa. Johdannaisten myyntiä valvotaan ja useat tarvittavat kemikaalit ovat hyvin vaarallisia käsitellä. Korkean tason kemian alan tuntemus on vähimmäisvaatimus turvallisessa valmistuksessa. LSD:tä valmistetaan teollisesti torajyväalkaloideista, joita käytetään lääkkeinä muun muassa migreeniin, johtuen niiden vasokonstriktiivisistä ominaisuuksista. Lysergisiä amideja voisi periaatteessa myös eristää päivänsinen tai vastaavan siemenistä. [alt.drugs LSD-FAQ]

Kemiallinen rakenne

Lysergiinihapon dietyyliamiidi on lysergiinihapon dietyyliamidia tai N,N-dietyyli-D-lysergamiidia tai 9,10-Didehydro-N,N-dietyyli-6-metyyliergoliini-8B-karboksamiidia. Vain yksi stereoisomeereistä on psykoaktiivinen. Lysergic Acid Diethylamide on LSD mieluimmin kuin LAD, koska saksankielen sana hapolle on 'sauer'. LSD on torajyväsienen (ergot) eli Claviceps purpurean tuote. Torajyväsienen bio-aktiiviset raaka-aineet, ergotiinit, ovat kaikki lysergiinihapon johdannaisia.

Toimintatapa: Huomattavaa on, että LSD:n tai muiden psykoaktiivisten aineiden toimintamekanismi on epävarmaa. Nykyinen vallitseva käsitys indole-luokan hallusinogeenien toiminnasta voidaan kuvata seuraavasti;
LSD inhiboi mieluiten serotonergisten solujen laukeamista ja näyttää säästävän postsynaptisia serotonergisiä reseptoreja. Myös muilla samankaltaisilla hallusinogeeneillä on samaa mieltymystä, mutta rajoitetussa määrin. LSD:n ei-hallusinogeeniset vastineet eivät osoita mieltymystä. Nämä tulokset ehdottavat, että on olemassa kaksi serotonergisten reseptoreiden tyyppiä, joista toinen reagoi LSD:hen voimakkaammin kuin toinen.

Käyttö

(farmaseuttiset tuotteet)
Delysid (LSD-25), D-lysergiinihapon dietyyliamidin tartraatti.
0.025mg (25mg) sisältäviä sokeripäällysteisiä tabletteja
0.1mg (100mg) sisältäviä 1ml ampulleja oraaliseen nauttimiseen
Aine voidaan myös injektoida (s.c. tai i.v). Vaikutus on tällöin identtinen oraalisen nauttimisen kanssa mutta vaikuttaa nopeammin.

Oraalisessa käytössä yhden Delysid-ampullin sisältö liuoitetaan tislattuuun veteen, 1% tartaarihappoliuokseen tai halogeenivapaaseen vesijohtoveteen. Liuoksen imeytyminen on jonkin verran nopeampaa ja tasaisempaa kuin tablettien. Ampullit joita ei ole avattu, jotka on suojattu valolta ja säilytetty kylmässä paikassa ovat stabiileja hyvin pitkäksi ajaksi. Avatut ampullit ja liuokset säilyttävät tehonsa jääkaapissa säilytettynä 1 tai 2 päivää.

Viralliset käyttötavat annostuksineen ovat:

analyyttisessä psykoterapiassa tukahdetun materiaalin vapauttamiseksi ja henkisen rauhoittumisen aikaansaamiseksi erityisesti ahdistustiloissa ja pakkomielineurooseissa. Alkuannos on 25mg (1/4 ampullia tai yksi tabletti). Annosta suurennetaan jokaisella hoitokerralla 25mg:lla kunnes optimaalinen annos (tavallisesti 200-500mg) löydetään. Yksittäiset hoitokerrat on tehokkainta antaa noin yhden viikon välein.
psykoosien luonteen kokeellisessa tutkimisessa. Ottaen Delysistä itse, psykiatri voi saada kuvaa potilaan ideamaailmasta ja tuntemuksista. Delysidiä voi käyttää myös henkisten sairauksien patogeneesin tutkimisessa, simuloimalla lyhytaikaisia psykooseja normaaleilla koehenkilöillä

Normaalihenkilöillä 25-75mg annokset ovat riittäviä saamaan aikaan hallusionatorisen psykoosin (keskimäärin 1mg/kg ruumiinpanoa). Suuremmat annokset (2-4mg/kg ruumiinpainosta) ovat tarpeellisia joissakin psykoosin muodoissa ja kroonisessa alkoholismissa.

Vaikutukset

Psyykkiset vaikutukset: Hyvin pienten Delysis-annosten nauttiminen (1/2-2mg/kg ruumiinpainoa) aiheuttaa lyhytaikaisia häiriöitä käyttäytymisessä, hallusinaatioita, persoonallisuuden häviämistä, tukahdutettujen muistojen uudelleenelämistä ja lieviä neuro-vegetatiivisia oireita. Vaikutus alkaa 30-90 minuuttia neuttimiset jälkeen ja kestää tavallisesti 5-12 tuntia. Satunnaiset häiriöt voivat kuitenkin toisinaan vaikuttaa useiden päivien ajan.

LSD aiheuttaa puhtaasti psykologisia haittoja, ei mitään ruumiille vaarallista. Se saattaa vapauttaa latentin psykoosin tai kasvattaa depressiota. On myös typerän käyttäytymisen vaaroja, kuten etäisyyksien väärinarviointia, luuloja, että osaa lentää, tms. Fyysinen yliannos ei siis ole vaara, vaikkakin käyttäjä saattaa niellä enemmän kuin pystyy käsittelemään psyykkisesti.

Koska LSD-psykoosia ei pysty erottamaan huumeettomasta psykoosista, voidaan jossain määrin päätellä että LSD ei ole ainoa syy psykoosiin. Itse asiassa näyttäisikin siltä, että huumeen haittavaikutukset ilmaantuvat vain jo ennestään altteilla yksilöillä. [alt.drugs FAQ]

Whitakerin mukaan laboratoriokoneissa ei ole todettu uusia vaikutuksia yli 1000ug annoksissa.[sfnet.keskustelu.huumeet: jkp@cs.hut.fi 3.2.1992]

Fyysiset vaikutukset: Ääreishermoston vaikutukset. Eläimissä LSD aiheuttaa verenpaineen putoamista, mutta sen adrenerginen estokyky on alhainen. LSD aiheuttaa mydriaasia (pupillien laajenemista) ihmisillä ja muilla lajeilla. Se aiheuttaa myös hyperglycaemiaa, piloerektiota ja sillä on hypertermistä vaikutusta. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan sympaattisia ja ne aiheutetaan ganglioita ehkäisemällä tai adrenergisillä ehkäisytekijöillä. Parasympaattisiin vaikutuksiin sisältyy syljen ja kyynelten erittymistä, oksentamista, hypotensiota (verenpaineen alenemista) ja brachycardiaa. Alhaiset annokset kasvattavat hieneritystä, mutta suuret annokset alentavat sitä.

Lysergiinihappomolekyylin dietyyliamidiversio saattaa olla respitatorinen stimulantti.

LSD aiheuttaa tyypillisesti adrenergisia vaikutuksia, kuten hikoilua, hermostuneisuutta, leukojen jauhamista ja unettomuutta, jotka ovat helposti sekoitettavissa amfetamiinin sivuvaikutuksiin.

Varotoimenpiteet: Delysid saattaa vahvistaa patologisia henkisiä tiloja. Erityistä varovaisuutta täytyy noudattaa itsemurhaan taipuvien kohteiden kanssa ja sellaisissa tapauksissa joissa psykoottinen kehitys näyttää välttämättömältä. Psyykkinen epävakaisuus ja taipumus tehdä impulsiivisia tekoja voi toisinaan kestää useita päiviä.

Delysidia tulisi nauttia vain tiukan lääketieteellisen valvonnan alla. Valvontaa ei tulisi keskeyttää ennen kuin huumeen vaukutukset ovat hävinneet täydellisesti. Vasta-aine: Delysidin henkiset vaikutukset voi poistaa nopeasti klorpromatsiinilla (chlorpromazine), jota löytyy reseptilääkkeestä nimeltä Klorproman. Käytetään suonensisäisesti [sfnet.keskustelu.huumeet: Petrus.Pennanen@helsinki.fi, 2.2.1992]. Toinen, helpommin saatavilla oleva vaihtoehto on niasiinin (niacin) käyttö lihaksensisäisesti.

Sivuvaikutukset

Joillekin käyttäjille LSD aiheuttaa kevyttä ja ohimenevää pahoinvointia. Sillä on myös 'nopeuttavia' ominaisuuksia (adrenergistä stimulaatiota), jne.

Insomnia: Insomniaa eli unettomuutta ilmaantuu usein tripin jälkeen. Mieto, ilman reseptiä saatava unilääke voi auttaa tähän, eivätkä nämä antihistamiinit tuota mitään ylimääräistä vaikutusta. Jotkin ihmiset pitävät pienen alkoholimäärän nauttimista helpottavana. Tavalliset varotoimenpiteet unilääkkeiden käytöstä alkoholin käytön jälkeen tietysti pätevät.

Riippuvuus: LSD:n fyysisen riipputuuden potentiaali on puhdas nolla; se ei aiheuta mitään fyysistä riippuvuutta. Ei mitään sellaista joka saisi käyttäjän tekemään sen uudestaan saman tien. Ihmiset harvoin käyttävät sitä pakenemiseen negatiivisessa mielessä tai osana "monen huumeen yhtäaikaista väärinkäyttöä". Hallusinogeeniset kokemukset ovat kuitenkin hyvin voimakkaita peak experience - kokemuksia, jotka aiheuttavat helposti psykologisen riippuvuuden.

Sietokyky: Kestokyvyn saa hankittua melko nopeasti, noin 3:n päivän sisällä. Kestokyky häipyy suunnilleen yhtä nopeasti ilman vieroitusta, krapulaa tai riippuvuusoireita.

Ristikestokykyä voi kehittää ja kehitetään joidenkin muiden hallusinogeenien välille, kuten DMT:n ja Psilocybiinin.

Epäpuhtaat sekoitukset: Katuhuumeisiin liittyy useita ongelmia; niiden tuntematon puhtaus ja tuntematon voimakkuus. Halpuutensa ja voimakkuutensa johdosta LSD:n puhtaus imeytettynä ei ole ongelma; ei LSD:n eikä paperin osalta. Pulvereita, pillereitä ja nesteitä ei voi olettaa yhtä turvallisiksi. Epävarman voimakkuuden johdosta annosten voimakkuus on nykyään alhainen, noin 100mg. Käyttäjän tulisi olla varovainen ja olettaa että pienin neliö paperiarkilla on yksi annos, Vaikka painettu kuvio käsittäisi useita. Kokenut henkilö saattaisi pystyä arvioimaan annoksen voimakkuuden, ja jos oletetaan että kaikki annokset arkilla on käsitelty samanlaisesti, nuo muut annokset voitaisiin kalibroida muille käyttäjille.

Yliannostus: Kuten jo todettu, suurikaan yliannostus ei aiheuta fyysistä vahinkoa. LSD:n kuollettavat annokset ovat konservatiivisestikin arvioiden kymmeniä tuhansia kertoja normaaliannoksia suurempia, tehden siitä (myrkyllisyysmielessä) yhden turvallisimmista tunnetuista huumeista.

LD50-arvo LSD:lle on 46mg/kg i.v. hiirille, 16.5mg/kg rotille ja 0.3mg/kg kaniineille. Näitä lukuja on tietysti hankala kääntää ihmisille ja oraalisesti nautittuihin annoksiin.

Flashbackit: "Kontrolloimatton flashback" tarkoittaa satunnaisesti ilmaantuvaa tilannetta, jossa käyttäjä uudelleenelää jakson tripistään, eivätkä voi palata rodelliseen maailmaan jopa parin minuutin ajan.

Yksinkertainen selitys LSD-flashbackeille ja niiden muuttuneelle luonteelle vuoden 1967 jälkeen on saatavilla. Tämän teorian mukaan miltei jokainen joutuu kokemaan flashbackejä LSD:n kanssa tail ilman sitä. Mikä tahansa voimakas tunne-elämän kokemus -- rakastetun kuolema, tajuaminen että on rakastunut, auto-onnettomuuden hetki tai täpärä pelastuminen kolarista -- voi toistuvasti ja odottamattomasti palata tietoisuuteen viikkoja tai kuukausia myöhemmin. Koska LSD-trippi on voimakan tunnekokemus, ei ole mitenkään hämmästyttävää, että se samankaltaisesti 'välähtää takaisin'.

Mitä tulee kyvyttömyydestä palata todelliseen maailmaan, voidaan se selittää yksinkertaisena voimakkaana ajatuksiinsa vaipumisena tai valveunina

Asenne ja ympäristö: "Asenne" tarkoittaa henkilön trippiin mukanaan tuomia odotuksia huumeen vaikutuksista ja hänen reaktioistaan, sekä yleisen psyykkisen tilan, johon sisältyvät henkilön tukahdutetut pelot, halut, ja niin edelleen. "Ympäristö" tarkoittaa paikkaa, jossa henkilö on. Ympäristö sisältää fyysisiä ja sosiaalisia tiloja. Enemmän kuin muille psykoaktiivisille aineille, on asenteella ja ympäristöllä suuri merkitys LSD:n ja muiden vastaavien hallusinogeenien vaikutuksen kokonaisluonteelle. Nämä tekijät luovat erot kokemuksissa, jos huumetta käytetään esimerkiksi tunteiden voimistamiselle konsertissa, psykoterapiassa psykiatrin vastaanotolla, uskonnollisessa tilanteessa tai ulkoilmassa esteettisen kokemuksen vuoksi. Parhaan tuloksen aikaansaamiseksi käyttäjän tulisi ottaa ainetta vain sellaisten ihmisten seurassa joihin hän luottaa, mukavassa paikassa, vapaana jokapäiväisistä häirintätekijöistä. Trippaaminen yksin on riskialtista, ja sitä tulisi etenkin kokemattomien henkilöiden välttää. [alt.drugs LSD FAQ]

Muita nimiä

Acid, Animal, Barrels, Beast, Big D, Black tabs, Blotter, Blue acid. Blue chairs, Blue cheers, Blue mist, Blue vials, Brown dots, California sunshine, Cap, Chief, Chocolate chips, Coffee, Contact lens, Crackers, Cube, Cupcakes, "D", Deeda, Domes, Dot, Electric Kool Ade, Flash, Flat blues, Ghost, Grape parfait, Green wedge, Hawaiian sunshine, Hawk, Heavenly blue, Haze, Instant Zen, "L", Lason sa daga, LBJ, Lucy in the sky with diamonds, Mellow yellows, Microdots, Mighty Quinn, Mind detergent, Orange cubes, Orange micro, Orange wedges, Owsley, Owsley's lue dot, Paper acid, Peace, Peace tablets, Pearly gates, Pellets, Pink Owsley, Pink wedge, Pure love, Purple barrels, Purple flats, Purple haze, Purple hearts, Purple ozoline, Royal blues, Sacrament, Sandoz's, Smears, Squirrel, Strawberries, Strawberry fields, Sugar, Sugar lumps, Sunshine, Tabs, Ticket, Twenty-five, Vials Wedding bells, Wedge, White lightning, White Owsley's, Window pane, Yellow dimples, Yellows, Zen.
(Suom.): Happo, Sokeri, Trippi, jne..
Yleisesti ottaen kutsumanimet vaihtelevat paikallisesti. Yleensä käytetään paikallisesta tarjontamuodosta saatua nimeä, kuten "Mikki Hiiri", jos imupaperi sattuu olemaan Mikki Hiiri-kuvioista.